Selvitämme tuulivoimatuotannon mahdollisuuksia Iisalmessa. Suunnittelualue sijaitsee Pielaveden kuntarajan tuntumassa noin 15 km etäisyydellä kuntakeskuksesta, ja on kooltaan noin 2000 hehtaaria. Alustavasti alueelle voisi sijoittaa enintään 27 tuulivoimalaa. Tuulipuiston vuosituotanto kattaisi tuhansien kotitalouksien sähkönkulutuksen ja säästäisi Suomen hiilidioksidipäästöjä vuodessa satoja tonneja, mikäli tuulienergialla korvattaisiin fossiilisia energialähteitä.
Iisalmen kunta saisi tuulipuistosta merkittävän veronmaksajan 30 vuoden ajaksi. Tuulivoimahanke työllistää ihmisiä suunnittelu- ja rakennusvaiheessa sekä käytön aikana ylläpito- ja huoltotöiden myötä.
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus ja kaavaluonnos olivat nähtävillä 8.1.–23.2.2024. Tavoitteena on, että kaavaehdotus saataisiin valmiiksi alkusyksystä 2024, jolloin voitaisiin edetä kaavan hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2024 loppuun mennessä.
ABO Wind Oy on jättänyt Maanmittauslaitokselle tutkimuslupahakemuksen 26.01.2024 Vuorimäen 110 kV liittymisjohdolle. Tarkoituksena on suorittaa maastotutkimuksia voimajohdon reitin määrittelemiseksi Iisalmen ja Kiuruveden alueilla. Reitti kulkee Savon Voima Verkon Iisalmi – Kiuruvesi 110 kV johdon ja Vuorimäen tuulivoimapuiston välillä. Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä Maanmittauslaitoksen ilmoituksen mukaisesti.
Tulevan kevään aikana olemme kirjeitse yhteyksissä välittömän vaikutusalueen maanomistajiin, joita hanke koskee. Maanomistajille järjestetään infotilaisuus, jossa kerrotaan voimajohtohankkeen maastotutkimuksista, aikataulusta, hankkeen etenemisvaiheista ja vastataan esitettyihin kysymyksiin.
Mikäli Maanmittauslaitos myöntää tutkimusluvan, maastotutkimukset pyritään tekemään vuoden 2024 aikana.
Kaavaluonnoksen ja YVA-selostuksen esittely- ja keskustelutilaisuus järjestetään tiistaina 23.1.2024 klo 17–20 Iisalmen kulttuurikeskuksen Eino Säisä -salissa, Kirkkopuistonkatu 9.
Klo 17-18 Kahvitarjoilu sekä mahdollisuus tutustua hankkeen materiaaleihin
Klo 18-20 Esitykset ja keskustelua
Tilaisuuteen voi myös osallistua etänä tämän linkin kautta. Etäyhteys avataan klo 18.
Kaupunginhallitus päätti asettaa ympäristövaikutusten arviointiselostuksen ja kaavaluonnoksen nähtäville. YVA-selostus ja kaavaluonnos ovat nähtävillä 8.1.-23.2.2024. YVA-selostukseen voi nähtävilläoloaikana tutustua ympäristö.fi-sivuilla. Kaavaluonnokseen voi tutustua Iisalmen kaupungin nettisivuilla.
Projektijohtaja Jenni Elonen kävi tutustumassa hallilla.
Projektitiimi tarkisti sähköasemien paikat ja mittamaston alueen.
Vuorimäen tuulivoimahankkeessa tehdään parhaillaan ympäristövaikutusten arviointia. Ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA-selostus) ja osayleiskaavan luonnoksesta tullaan järjestämään yleisötilaisuus loppuvuodesta 2023. Ennen tätä tahdomme antaa kuntalaisille mahdollisuuden esittää kysymyksiä hankkeeseen liittyen, joten järjestämme infopisteen
Keskiviikkona 7.6.2023 Iisalmen kirjastolla klo 12–18
Infopisteelle voi tulla keskustelemaan hankkeen projektijohtajan kanssa hankkeesta, sekä kysellä askarruttavia asioita. Lämpimästi tervetuloa!
Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja ympäristövaikutusten arviointisuunnitelma (YVA-suunnitelma) ovat julkisesti nähtävillä 14.3.-13.4.2022 välisen ajan mm. Iisalmen kaupungin nettisivuilla.
Hankkeen yleisötilaisuus järjestetään Iisalmen kulttuurikeskuksessa 5.4.2022 klo 17-19 (Kirkkopuistonkatu 9).
Hankealueelle pystytetään 180 metriä korkea tuulimittausmasto, jolla mitataan alueen tuulisuutta noin kahden vuoden ajan.
Iisalmen kaupunginhallitus on päättänyt käynnistää Vuorimäen osayleiskaavoituksen. Kaavoitussopimus on tehty ABO Wind Oy:n /Vuorimäen Tuulivoima Oy:n kanssa. Tavoitteena on selvittää mahdollisuus kaavoittaa tuulivoimaloita Vuorimäen osayleiskaavan alueelle. Kaavaa ja YVA-selvitystä laatii FCG Finnish Consulting Group. Työ on suunniteltu tehtävän yhteismenettelynä (MRL 9§). Kaavoitusta ohjaa ja kaavaa koskevan vuorovaikutuksen hoitaa Iisalmen kaupunki. Vuonna 2021 on tavoitteena edetä kaavassa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävänä pitämiseen.
Klikkaa karttaa nähdäksesi sen suurempana.
Klikkaa karttaa nähdäksesi sen suurempana.
Hankkeessa on tehty ympäristövaikutusten arviointi kolmelle eri kokoiselle vaihtoehdolle (VE1: 17 voimalaa, VE2: 24 voimalaa ja VE3: voimalaa). Kaavaluonnokseen on valittu näistä kaksi, 17 ja 24 voimalan vaihtoehdot.
| Turbiinin malli | ei vielä tiedossa |
| Turbiinin teho | 6–10 MW |
| Roottorin halkaisija | enintään 200 m |
| Napakorkeus | enintään 200 m |
| Kokonaiskorkeus | enintään 300 m |
Hankkeen liittymispiste on Savon Voima Verkon Iisalmi-Kiuruvesi 110 kV johto. Johdon jännite on 110 kV ja johdon pituus noin 18km.
Tutkittavat reitit ovat maastokäytäviä, joiden luonto- sekä muita arvoja selvitetään. Lopullinen reitti sijoittuu tälle tutkittavalle alueelle. Päätös reitistä tehdään, kun ympäristövaikutusten arviointi on saatu päätökseen ja ELY-keskuksen perusteltu päätelmä on saatu. Kaikkiin johtoalueen maanomistajiin tullaan tämän jälkeen olemaan yhteydessä, ja kaikille tarjotaan ennakkohaltuunottosopimusta ja korotettua korvausta.
Aikataulu:
- Kevät 2024 reittivalinta
- Touko-kesäkuussa (2024) maanomistajien infotilaisuus
- 2024–2025 yleissuunnittelu, maastotutkimukset, ennakkohaltuunottosopimusneuvottelut sekä lunastusluvan lähettäminen
Hankealue sijoittuu 16 km Iisalmen keskustasta lounaaseen. Alue rajautuu länsi- ja eteläpuolella Pieleveden ja luoteispuolella Kiuruveden kuntarajaan.
Vuorimäellä on hyvät edellytykset tuulivoimalle. Hankealue on pääsääntöisesti talousmetsää ja alueelta löytyy hyvät metsäautotiet. Hankealueella ei ole suojelualueita ja alueella tavataan pääasiassa tavanomaista metsän eläimistöä.
FCG on tehnyt havainnekuvat.
Hankevaihtoehto VE3 havainnekuvat:
FCG on tehnyt hankkeen melumallinnukset.
Hankevaihtoehto VE3 melumallinnuksen tulokset:
Klikkaa karttaa nähdäksesi sen suurempana.
Hanke ympäristöhallinnon verkkosivuilla: avaa sivu klikkaamalla linkkiä.
Hanke Iisalmen kaupungin verkkosivuilla: avaa sivu klikkaamalla linkkiä.
Esimerkiksi 17 voimalan tuulivoimapuisto tuottaisi uusiutuvaa, kotimaista energiaa lähes 20 000 sähkölämmitteiselle omakotitalolle. Tuulisähkön tuotannolla voitaisiin vähentää muusta energiantuotannosta aiheutuvia hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjä ja kasvattaa kotimaisen, uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa.
Teiden parantaminen helpottaisi alueella liikkumista. Tuulipuistoalueen muu käyttö, kuten metsä- ja maatalouden harjoittaminen sekä marjastus ja metsästys voisivat jatkua ennallaan.
FCG (Finnish Consulting Group) tekee hankkeessa ympäristövaikutusten arviointia sekä kaavaa.
Kaavan ja ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä arvioidaan tarvetta kartoittaa yhteisvaikutuksia hankealueen muiden toimintojen ja lähialueen tuulivoimahankkeiden kanssa. Esimerkiksi 2‒3 km säteellä olevat tuulivoimalat huomioidaan melumallinnuksissa ja kuvasovitteissa esitetään myös muut mahdolliset lähellä olevat hankkeet. Seudullisen kokoluokan tuulivoimapuisto edellyttää tuulivoimaloiden alue -merkinnän maakuntakaavassa. Maakunnasta riippuen seudullisen kokoluokan tuulivoimapuiston raja vaihtelee seitsemästä kymmeneen voimalaan. Maakuntakaavassa tehdään maakuntatason suunnittelua eli tarkastellaan eri hankkeiden yhteisvaikutuksia ja olemassa olevia toimintoja alueella.
Tuulivoimalat sijoitetaan pääasiassa talousmetsäkäytössä oleville alueille. Noin kaksi prosenttia tuulivoima-alueesta jää tuulivoimaloiden, huoltoalueen ja teiden alle, loppu jää alkuperäiseen maa-, metsätalous- tai harrastekäyttöön. Puustoa on poistettava noin 2‒3 hehtaaria yhtä voimalaa kohden. Hyödynnämme olemassa olevia teitä mahdollisimman paljon ja pyrimme tehokkaaseen maankäyttöön. Hankkeen vaikutukset tutkitaan ympäristövaikutusten arvioinnissa, jossa biologit ja muut erikoisasiantuntijat selvittävät hankkeen mahdolliset vaikutukset eläimistöön ja kasvistoon. Ilmastonmuutos on suurin lajikatoa uhkaava ilmiö ja siirtymällä uusiutuvaan energian tuotantomuotoihin kuten tuulivoimaan, voimme hillitä ilmastonmuutosta.
Liittymisjohtoja tarvitaan sähkön siirtämiseen tehokkaasti tuotantolaitoksilta kuten tuulivoimapuistoilta Suomen sähköverkkoon. Liittymisjohdot mahdollistavat sähkön siirtämisen suurina määrinä etenkin silloin, kun tuotantolaitokset ja kulutuspaikat sijaitsevat kaukana toisistaan.
Maakaapelia käytetään tuulivoimapuiston sisäisessä sähkönsiirrossa, kun tuulivoimalat yhdistetään toisiinsa ja niiden tuottama sähkö johdetaan sähköasemalle.
Suurissa tuulivoimapuistoissa sähköverkon liittymispiste voi sijaita kaukana hankealueesta ja sähköasemasta. Tällöin sähkönsiirto sähköasemalta liittymispisteelle toteutetaan ilmajohdolla. Ilmajohdot ovat teknisesti sekä taloudellisesti kannattavampi ratkaisu kuin maakaapelit. Siirrettäessä sähköä maakaapelilla pitkiä matkoja, siirtohäviöiden määrä kasvaa merkittävästi.
Maakaapelointi on hyvä ratkaisu, kun liittymisjohdon rakentaminen ei ole mahdollista, esimerkiksi tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä.
Olen Jenni Elonen ja vedän ABOlla Vuorimäen tuulivoimahanketta. Hankkeessa on mukana huipputekijöitä, joiden kanssa yhteistyötä on ollut ilo tehdä. Hankkeeseen liittyen voit olla minuun yhteydessä milloin vain.
Työn ohella liikun mielelläni luonnossa ja retkeilen paljon. Talvisin lumilautailen ja hiihdän. Asun tällä hetkellä noin kilometrin päässä tuulivoimalasta ja hiihtolenkkini kiertelee voimaloita, joten minulta saa kysyä myös kokemusperäistä tietoa asumisesta voimaloiden lähettyvillä.
