Selvitämme tuulivoimatuotannon mahdollisuuksia Ristijärven kunnan pohjoisosassa. Esiselvitysten perusteella alustava voimalamäärä hankkeessa on enintään 39 voimalaa.
Ristijärven hanke on yksi harvoista Itä-Suomessa etenevistä tuulivoimahankkeista, joka on saanut positiivisen lausunnon puolustusvoimilta. Toteutuessaan Isolehdon tuulivoimahanke toisi miljoonien eurojen kiinteistöverotulot Ristijärvelle ja hanke lisäisi Kainuun ja Itä-Suomen elinvoimaa.
Hankkeen kaavoitustyö ja ympäristövaikutusten arviointi ovat parhaillaan käynnissä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) kerätään kattavasti tietoa hankkeen suunnittelu- ja päätöksentekoprosessin tueksi. Kevään ja kesän aikana alueella tehdään luontoselvityksiä ja lisäksi toteutetaan asukaskysely.
Tervetuloa Isolehdon tuulivoimahankkeen yleisötilaisuuteen keskiviikkona 21.2. klo 17‒19.30 Virtaalaan (Koulutie 4). Tilaisuudessa käsitellään hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa (YVA-ohjelma) ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) .
klo 17‒17.30 kahvit ja vapaata keskustelua hankkeesta
klo 17.30‒18.30 esitys (myös etäyhteyksille)
19.30 tilaisuus päättyy
Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä, liity mukaan teams-linkillä.
Tervetuloa Isolehdon tuulivoimahankkeen infotilaisuuteen klo 17.30–20.00 Monitoimikeskus Virtaalan liikuntasaliin (Koulutie 4, 88400 Ristijärvi). Tapahtumassa kahvitarjoilu ja vapaata keskustelua hankkeesta klo 17.30–18.30. ABO Wind Oy:n ja Isolehdon tuulivoimahankkeen esittely klo 18.30–19.30.
Suunnitelmissa selvitetään mahdollisuutta rakentaa enintään 39 tuulivoimalaa alueelle.
| Turbiinien lukumäärä | 39 kpl |
| Turbiinin malli | ei vielä tiedossa |
| Turbiinin teho | 7– 0 MW |
| Roottorin halkaisija | enintään 210 m |
| Napakorkeus | enintään 215 m |
| Kokonaiskorkeus | enintään 320 m |
Hankkeen sisäinen sähkönsiirto tapahtuu maakaapelilla sähköasemalle. Sähköaseman yhteyteen on mahdollista sijoittaa myös akkuvarastointijärjetelmä. Sähköasemalta sähkönsiirto tapahtuu 400kV liittymisjohdolla todennäköisesti Seitenoikean sähköasemalle. Tällä hetkellä selvityksessä on kaksi erilaista reittivaihtoehtoa, joiden pituus on noin 2–5 kilometriä. Sähkönsiirtoreittien vaikutukset tarkastellaan osana YVA-menettelyä. Lopullinen sähkönsiirtoreitti varmistuu hankkeen edetessä. Fingrid parantaa lähivuosina lähialueen sähköverkkokapasiteettia ja Isolehdon tuulivoimahankkeen liittäminen sähköverkkoon on mahdollista aikaisintaan vuosina 2028–2030.
Hankealue on talousmetsävaltaista kainuulaista metsää ja alueella on vähän asutusta. Etäisyys lähimpään asutukseen on noin 1,2 kilometriä. Alueen erityispiirteitä selvitetään parhaillaan luontoselvityksissä, jotta ne voidaan huomioida hankkeen suunnittelussa.
Hankealueella on suuri määrä maanomistajia. Suurin osa hankealueelle suunnitelluista voimalapaikoista on vuokrattu tuulivoimatuotantoa varten.
Hanke kunnvan verkkosivulla: avaa sivu klikkaamalla linkkiä.
Hanke ympäristöhallinnon verkkosivulla: avaa sivu klikkaamalla linkkiä.
Tuulivoimapuisto tuottaisi uusiutuvaa, kotimaista energiaa reilulle 40 000 sähkölämmitteiselle omakotitalolle. Hanke vahvistaisi Ristijärven kunnan elinvoimaa rakentamishankkeen lisäksi myös ylläpitovaiheessa. Mikäli tuulivoimapuisto toteutuisi 39 voimalan kokoisena, se kerryttäisi arvion mukaan noin 33 miljoonaa euroa kiinteistöverotuloja kunnalle elinkaarensa aikana. Tuulivoimapuiston rakennustyöt sekä valmiin puiston huolto- ja kunnossapitotyöt toisivat työmahdollisuuksia alueelle. Esimerkiksi kymmenen voimalan tuulivoimapuisto tarvitsisi työssäkäyntialueelle kaksi tuulivoima-asentajaa.
Tuulisähkön tuotannolla voitaisiin vähentää muusta energiantuotannosta aiheutuvia hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjä ja edistää Ristijärven kunnan omia ilmastotavoitteita.
Teiden parantaminen helpottaisi alueella liikkumista. Tuulipuistoalueen muu käyttö, kuten metsä- ja maatalouden harjoittaminen sekä marjastus ja metsästys voisivat jatkua ennallaan.
WSP Finland Oy toimii hankkeen ympäristövaikutusten arviointi- ja kaavakonsulttina.
Uusiutuvaa energiaa tarvitaan kun Suomen sähkönkulutus kasvaa samalla kun fossiilisista energianlähteistä luovutaan. Pelkästään teollisuuden sähkön tarpeen arvioidaan kasvavan 50 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Modernien korkeampien voimaloiden avulla tuulivoimatuotanto on kannattavaa myös sisämaassa. Hajautettu energiantuontanto lisää huoltovarmuutta. Kasvava tuulivoimakapasitetti houkuttelee vety- ja muita teollisia investointeja Suomeen. Suomalaisesta tuulivoimasta voidaan myös tehdä vientituote Keski-Eurooppaan.
ABOn hankkeilla on nimetyt yhteyshenkilöt, joihin voit olla matalalla kynnyksellä yhteydessä halki projektin. Hankkeen kaavoituksen ja ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) eri vaiheissa järjestämme yleisötilaisuuksia, joissa on mahdollisuus keskustella hankkeesta. Ympäristövaikutusten arvioinnin ja kaavoituksen materiaalien ollessa nähtävillä, mielipiteen voi jättää kirjallisesti. Virallisten yleisötilaisuuksien välillä pidämme infopisteitä ja osallistumme paikallisiin tapahtumiin, joissa ihmiset voivat tulla tutustumaan hankkeeseen. Päivitämme hankkeen verkkosivuille ajankohtaiset tiedot ja tilaisuudet.
Liittymisjohtoja tarvitaan sähkön siirtämiseen tehokkaasti tuotantolaitoksilta kuten tuulivoimapuistoilta Suomen sähköverkkoon. Liittymisjohdot mahdollistavat sähkön siirtämisen suurina määrinä etenkin silloin, kun tuotantolaitokset ja kulutuspaikat sijaitsevat kaukana toisistaan.
Maakaapelia käytetään tuulivoimapuiston sisäisessä sähkönsiirrossa, kun tuulivoimalat yhdistetään toisiinsa ja niiden tuottama sähkö johdetaan sähköasemalle.
Suurissa tuulivoimapuistoissa sähköverkon liityntäpiste voi sijaita kaukana hankealueesta ja sähköasemasta. Tällöin sähkönsiirto sähköasemalta liityntäpisteelle toteutetaan ilmajohdolla. Ilmajohdot ovat teknisesti sekä taloudellisesti kannattavampi ratkaisu kuin maakaapelit. Siirrettäessä sähköä maakaapelilla pitkiä matkoja, siirtohäviöiden määrä kasvaa merkittävästi.
Maakaapelointi on hyvä ratkaisu, kun liittymisjohdon rakentaminen ei ole mahdollista, esimerkiksi tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä.
Hanketta kehittää projektijohtaja Kalle Greis, jolla on myös hankkeet, Päijät-Hämeessä, Padasjoella ja Pohjois-Pohjanmaalla, Reisjärvellä. Kallesta parasta hankekehityksessä on, että hankkeet ovat hyvin erilaisia keskenään. Kaikissa hankkeissa on tärkeää ottaa alueen erityispiirteet ja paikallisolosuhteet huomioon.
