Tervetuloa Kiiskinevan hankkeen verkkosivulle! Päivitämme sivulle hankkeen tarkentuvat tiedot, tulevat tapahtumat ja muut ajankohtaiset uutiset.
Selvitämme mahdollisuutta kaavoittaa ja rakentaa 9‒11 voimalan tuulivoimapuisto Reisjärven kunnan pohjoisosaan, Haapajärven ja Sievin kuntarajalle.
Hankkeen kaavoitustyö ja ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on käynnissä. YVA-selostus ja kaavaluonnos ovat tulossa nähtäville touko-kesäkuussa, jolloin järjestämme hankkeestä myös yleisötilaisuuden. Reisjärven kunnan päätös osayleiskaavan hyväksynnästä on aikataulun mukaisesti vuonna 2025.
Kiiskinevan tuulivoimahankkeen asukaskysely on käynnissä ja kyselyyn voi vastata 20.12. asti. Vastauksia kyselyyn toivotaan erityisesti hankealueen lähialueiden asukkailta ja loma-asukkailta sekä muilta aluetta käyttäviltä.
QR-koodi asukaskyselyn verkkokyselyyn:
Löydät asukaskyselyn myös seuraavasta osoitteesta: https://mpt.link/kiiskineva-asukaskysely
Hankealueelle pystytettiin tuulenmittausmasto syksyllä 2023. Mastolla mitataan tuulen nopeutta, suuntaa ja turbulenssia sekä lämpötilaa, ilmanpainetta ja -kosteutta. Kerättävän datan avulla saadaan arvioitua, kuinka paljon energiaa suunnitteilla olevat tuulivoimalat tuottaisivat.
Haluamme olla osana yhteisöä ja tukea nuorten harrastusmahdollisuuksia Reisjärvellä. Tuemme hiihtojaostoin toimintaa kausilla 2023-2024 ja 2024-2025.
Järjestämme avoimen yleisötilaisuuden maanantaina 29.5 Niemenkartanon koululla (Susisaarentie 8, 85900 Reisjärvi). Tilaisuus alkaa klo 17.30. Kahvitarjoilu ennen tilaisuutta klo 17.
Tilaisuuteen voi osallistua myös etänä Teamsin kautta. Liity mukaan linkillä.
Lämpimästi tervetuloa!
Järjestämme Kiiskinevan tuulivoimahanketta koskevan infotapahtuman tiistaina 1.11.2022 Kisatien koululla klo 17-20. Tervetuloa tutustumaan alustaviin hankesuunnitelmiin sekä tuulivoimaan yleisesti.
ABO Wind on toimittanut Reisjärven kunnalle aloitteen Reisjärven tuulivoima-alueen osayleiskaavoituksen aloittamisesta. Aloite hyväksyttiin Reisjärven valtuuston kokouksessa 26.9.2022.
Kaavoituksessa selvitetään tuulivoimapuiston vaikutukset ja esitetään eri hankevaihtoehdot esim. voimaloiden lukumäärän osalta. Lopullinen päätösvalta kaavan hyväksymisestä on kunnalla.
Suunnitelmissa selvitämme mahdollisuutta rakentaa 9‒11 tuulivoimalaa alueelle.
| Turbiinien lukumäärä | 9‒11 |
| Turbiinin malli | ei vielä tiedossa |
| Turbiinin teho | 7‒10 MW |
| Roottorin halkaisija | enintään 210 m |
| Napakorkeus | enintään 215 m |
| Kokonaiskorkeus | enintään 320 m |
Hankkeen sisäinen sähkönsiirto tapahtuu maakaapelilla sähköasemalle. Sähköaseman yhteyteen on mahdollista sijoittaa myös akkuvarastointijärjestelmä. Sähköasemalta sähkönsiirto toteutetaan liittymisjohdolla, joka tulee olemaan noin 10–15 km. Sähkönsiirto toteutetaan todennäköisesti 110kV ilmajohdolla tai maakaapelilla joko Seitenoikean sähköasemalle Haapajärvelle tai pohjoisessa kulkevaan Nuojua-Seitenoikea 110kV voimalinjaan. Tällä hetkellä mahdollisia reittivaihtoehtoja on kolme ja tarkempi reitti tarkentuu hankkeen edetessä.
Hanke sijaitsee pääosin talousmetsä- ja suovaltaisella alueella. Alueella on vähän asutusta ja lähimmät rakennukset sijaitsevat noin 1,5 kilometrin päässä suunnitelluista voimaloista. Hankkeen suunnittelussa tulee kiinnittää erityisesti huomiota alueen linnustoon ja hankkeen maisemavaikutuksiin.
Tulossa myöhemmin
Hanke ympäristöhallinnon hankesivulla: avaa sivu klikkaamalla linkkiä.
Tuulivoimapuisto tuottaisi uusiutuvaa, kotimaista energiaa yli 10 000 sähkölämmitteiselle omakotitalolle. Tuulivoimapuiston myötä alueen teitä parannettaisiin, mikä helpottaisi alueella liikkumista. Tuulipuistoalueen muu käyttö, kuten metsä- ja maatalouden harjoittaminen sekä marjastus ja metsästys voisivat jatkua ennallaan.
Asukaskyselyssä myönteisimpänä tekijänä nähtiin kiinteistöverotulot ja hankkeen työllisyysvaikutukset. Arvion mukaan tuulivoimapuisto kerryttäisi elinkaarensa (30 v.) aikana yhteensä noin 16 000 euroa kiinteistöverotuloa kunnalle. Tuulivoimapuiston rakennustyömaa sekä toimintavaiheen kunnossapitotyöt toisivat uusia työmahdollisuuksia alueelle.
Konsulttina hankkeessa toimii Ecobio Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Maanvuokrauksessa yhteistyössä ABOn kanssa on toiminut Premivest Oy.
ABOn hankkeilla on nimetyt yhteyshenkilöt, joihin voi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä halki projektin. Hankkeen kaavoituksen ja ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) eri vaiheissa järjestämme yleisötilaisuuksia, joissa on mahdollisuus keskustella hankkeesta. Ympäristövaikutusten arvioinnin ja kaavoituksen materiaalien ollessa nähtävillä, mielipiteen voi jättää kirjallisesti. Virallisten yleisötilaisuuksien välillä pidämme infopisteitä ja osallistumme paikallisiin tapahtumiin, joissa ihmiset voivat tulla tutustumaan hankkeeseen. Päivitämme hankkeen verkkosivuille ajankohtaiset tiedot ja tilaisuudet.
Tuulivoimalat sijoitetaan pääasiassa talousmetsäkäytössä oleville alueille. Noin kaksi prosenttia tuulivoima-alueesta jää tuulivoimaloiden, huoltoalueen ja teiden alle, loppu jää alkuperäiseen maa-, metsätalous- tai harrastekäyttöön. Puustoa on poistettava noin 2‒3 hehtaaria yhtä voimalaa kohden. Hyödynnämme olemassa olevia teitä mahdollisimman paljon ja pyrimme tehokkaaseen maankäyttöön. Hankkeen vaikutukset tutkitaan ympäristövaikutusten arvioinnissa, jossa biologit ja muut erikoisasiantuntijat selvittävät hankkeen mahdolliset vaikutukset eläimistöön ja kasvistoon. Ilmastonmuutos on suurin lajikatoa uhkaava ilmiö ja siirtymällä uusiutuvaan energian tuotantomuotoihin kuten tuulivoimaan, voimme hillitä ilmastonmuutosta.
Tuulivoimatuotanto ei estä alueen virkistyskäyttöä muutoin kuin rakennusaikana, joka kestää yleensä 1‒2 vuotta. Myös metsästys voi jatkua alueella normaalisti. Tuulivoimapuiston alueella teitä parannetaan ja levennetään, mikä helpottaa alueella kulkemista. Talvisin tiet pidetään aurattuna. Talviaikaan säätilojen vaihtuessa nopeasti on olemassa jäänheiton riski, jolloin suositellaan välttämään voimala-alueella liikkumista.
Tuulivoimapuiston maisemavaikutuksia arvioidaan tarkasti osana ympäristövaikutusten arviointia ja niitä pyritään minimoimaan suunnittelussa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin seikkoihin:
Liittymisjohtoja tarvitaan sähkön siirtämiseen tehokkaasti tuotantolaitoksilta kuten tuulivoimapuistoilta Suomen sähköverkkoon. Liittymisjohdot mahdollistavat sähkön siirtämisen suurina määrinä etenkin silloin, kun tuotantolaitokset ja kulutuspaikat sijaitsevat kaukana toisistaan.
Maakaapelia käytetään tuulivoimapuiston sisäisessä sähkönsiirrossa, kun tuulivoimalat yhdistetään toisiinsa ja niiden tuottama sähkö johdetaan sähköasemalle.
Suurissa tuulivoimapuistoissa sähköverkon liityntäpiste voi sijaita kaukana hankealueesta ja sähköasemasta. Tällöin sähkönsiirto sähköasemalta liityntäpisteelle toteutetaan ilmajohdolla. Ilmajohdot ovat teknisesti sekä taloudellisesti kannattavampi ratkaisu kuin maakaapelit. Siirrettäessä sähköä maakaapelilla pitkiä matkoja, siirtohäviöiden määrä kasvaa merkittävästi.
Maakaapelointi on hyvä ratkaisu, kun liittymisjohdon rakentaminen ei ole mahdollista, esimerkiksi tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä.
Hanketta kehittää projektijohtaja Kalle Greis, jolla jolla on myös kaksi muuta hanketta käynnissä: Isolehdon tuulivoimahanke Ristijärvellä ja Tornimäen hanke Padasjoella. Kallen mielestä parasta hankekehityksessä on, että hankkeet ovat hyvin erilaisia keskenään. Kaikissa hankkeissa on tärkeää ottaa alueen erityispiirteet ja paikallisolosuhteet huomioon.
