Projektit » Purmo
Purmon tuulivoimahanke
Pedersören Purmoon suunnitellaan tuulipuistoa, joka koostuisi alustavan suunnitelman mukaan enintään 44 tuulivoimalasta. Hankkeessa tullaan soveltamaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
ABO Wind on toimittanut hankkeen kaavoitusaloitteen Pedersören kuntaan syksyllä 2020. Finnish Consulting Group (FCG) on laatinut esiselvityksen, jossa arvioidaan tuulivoimatuotannon soveltuvuutta hankealueelle.
Koko tuulipuiston tuottama sähkö kattaisi vuosittain yli 40 000 sähkölämmitteisen omakotitalon energiantarpeen. Tuulivoimahankkeen arvioidaan tuovan noin 550 000 tonnin säästöt Suomen sähköntuotannon vuosittaisiin hiilidioksidipäästöihin, mikäli tuulivoimalla korvataan fossiilisia energianlähteitä.
Ajankohtaista
Purmon tuulipuiston YVA-ohjelma: https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Ymparistovaikutusten_arviointi/YVAhankkeet/Purmon_tuulivoimapuisto_Pedersore
Hankkeen yleisötilaisuus järjestetään sähköisesti 15.6.2021 klo 18: Click here to join the meeting
Pedersören kunnanhallitus on 14.12. päättänyt aloittaa Purmon tuulivoimapuiston kaavoittamisen. Kaavakonsulttina toimii FCG.
Purmon hankkeesta tehtyyn esiselvitykseen voit tutustua tästä linkistä (ruotsiksi): Förstudie
Sijainti
Suunniteltu tuulipuistoalue sijoittuu Pedersöressä Purmon kylän lounaispuolelle, noin 15 km kuntakeskuksesta etelään.
Klikkaa karttaa nähdäksesi sen suurempana.
Voimalatiedot
| Turbiinien lukumäärä | enintään 44 kpl |
| Turbiinin malli | ei vielä tiedossa |
| Turbiinin teho | ei vielä tiedossa |
| Roottorin halkaisija | noin 200 m |
| Napakorkeus | noin 200 m |
| Kokonaiskorkeus | enintään 300 m |
Aikataulu
- 6/2020: Maanomistajien tapaaminen
- Loppuvuosi 2020: kaavoitusaloite
- 2021: YVA-ohjelma ja OAS-suunnitelma
- Kesä 2021: YVA-ohjelma ja OAS-sunnitelma nähtävillä
- Kesä 2022: YVA-selostus ja kaavaehdotus nähtävillä (alustava)
Miksi tuulivoimaa?
Energiantuotanto aiheuttaa ison osan Suomen päästöistä. Vastikään julkaistun IPCC:n ilmastoraportin mukaan maapallon tulisi olla täysin päästötön vuonna 2050, jotta pystyisimme välttämään ilmastonmuutoksen raskaimmat seuraukset. Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen vuotuinen keskilämpötila on noussut 1800-luvun puolivälistä lähtien parhaan arvion mukaan noin 2,3 astetta. Lähitulevaisuus on todennäköisesti tärkein ajanjakso ihmiskunnan historiassa toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, jotta voimme säilyttää planeettamme elinkelpoisena tuleville sukupolville. Ensisijainen ratkaisu päästöjen vähentämiseen on uusiutuvien energiamuotojen lisääminen Suomessa ja muualla maailmassa.
Pariisin ilmastosopimuksessa (2015) asetettiin tavoite maapallon keskilämpötilan nousun pitämisessä alle 1,5 asteessa. Tavoitteen saavuttaminen tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että uusiutuvan sähkön kuten aurinko- ja tuulivoiman osuus nousisi yli 80 prosenttiin sähköntuotannosta maailmanlaajuisesti. Tuulivoima on päästötön energiantuotantomuoto ja tuulta on saatavilla rajattomasti. Tuulivoimaa lisäämällä kasvatetaan lisäksi sähköntuotannon omavaraisuutta sekä lisätään korkean teknologian osaamista Suomessa.
Tuulipuiston rakentaminen
Video tuulipuiston rakentamisen eri vaiheista.
Yhteydenotto
Tuulivoima hyödyttää meitä kaikkia ilmastonäkökulmasta: uusiutuvan, päästöttömän energian lisääminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Valtiotasolla tuulivoima lisää energiaomavaraisuutta, mikä vähentää tuontienergian tarvetta ja tuo säästöjä. Paikallisesti tuulivoimasta hyötyvät kunnat, jotka saavat voimaloista kiinteistöverotuloja. Lisääntyneillä verotuloilla voi olla suuri merkitys etenkin muuttotappiokuntien kiristyvän talouden helpottajana. Lisäksi tuulivoima-alueen maanomistajille maksetaan maanvuokraa. Tuulivoimahankkeet työllistävät paikallisia yrityksiä rakentamisvaiheessa ja jonkin verran työntekijöitä myös käyttövaiheessa.
Tuulivoimateknologia on kehittynyt viime vuosina nopeasti. Tuulivoima on tällä hetkellä halvin tapa tuottaa sähköä Suomessa ja uusia hankkeita rakennetaan jo täysin markkinaehtoisesti ilman valtion tukia. Kaikki Suomessa vuonna 2019 rakennetut tuulipuistot toteutettiin markkinaehtoisesti.
Tuulivoimaloiden lähtöäänitasot ovat konehuoneen välittömässä läheisyydessä noin 105–107 dB. Ääni vaimenee voimakkaasti etäisyyden kasvaessa, jolloin äänitaso voimaloiden ympäristössä on paljon tätä matalampi. Tuulivoimapuistot suunnitellaan niin, että tuulivoimaloista lähtevä ääni ei ylitä valtion määrittämää 40 dB ulkomeluarvoa asuin- ja lomarakennusten luona. Noin 40 dB äänitaso vastaa esimerkiksi rauhallisessa kirjastossa vallitsevaa äänimaailmaa. Tuulivoimaloiden ääni mallinnetaan ympäristöministeriön ohjeen (YM ohje 2/2014) mukaan. Tuulivoimaloista lähtevää ääntä voidaan myös mitata niiden käyttöönoton jälkeen.
Tuulipuistojen suunniteltu käyttöikä on 20–25 vuotta. Energian tuotantoa ei ole kannattavaa jatkaa samoilla voimaloilla tätä pidempään johtuen laitteiston kulumisesta ja turbiiniteknologian nopeasta kehittymisestä. Käytön jälkeen voimalat joko puretaan ja alue maisemoidaan, tai vanhat voimalat korvataan uusilla. Turbiinien osia voidaan käyttää uudelleen ja materiaaleja kierrättää.
Voimaloiden purkamisesta vastaa tuulipuiston omistaja. Purkaminen otetaan huomioon jo hankkeen rahoituksen suunnittelussa ja sen turvaamiseksi on käytössä erillinen purkuvakuus, jota kerrytetään tuulipuiston käytön aikana ja jota voidaan viime kädessä käyttää kattamaan purkukustannukset.
Tuulivoimalat vaativat pyöriäkseen riittävän tuulisuuden, noin 3–4 m/s. Mikäli tuulen nopeus ylittää myrskylukemat 20–25 m/s, käytönohjaus pysäyttää voimalan automaattisesti vaurioiden välttämiseksi. Lisäksi voimalat pysäytetään aina huollon ajaksi. Tuulivoimapuistot tuottavat sähköä yli 90 % ajasta.
Koska sähkönkulutuksen ja -tuotannon on oltava joka hetki tasapainossa, saattaa ajoittain olla tarpeen lisätä tai rajoittaa sähköntuotantoa esimerkiksi käynnistämällä tai pysäyttämällä voimalaitoksia. Tuulivoimalan sähköntuotanto on vaihtelevaa ja arviot tulevasta tuotannosta eivät aina osu oikeaan esimerkiksi sääennusteiden epävarmuudesta johtuen. Säätövoiman tarve lisääntyy tulevaisuudessa, kun tuulivoimatuotannon osuus sähköntuotannosta kasvaa. Tuulivoiman osuutta Suomen sähköjärjestelmässä on kuitenkin mahdollista kasvattaa merkittävästi nykyisestä ilman tarvetta säätövoiman lisärakentamiselle.
Yhteyshenkilö
Projektit