Projektit » Murskemäki
Murskemäen tuulivoimahanke
ABO Wind selvittää tuulivoimatuotannon mahdollisuuksia Ruovedellä. Mahdollinen tuulipuistoalue sijoittuu noin 6 km Ruoveden keskustasta kaakkoon ja on kooltaan noin 400 hehtaaria. Esiselvitysten perusteella alueelle voisi sijoittaa viisi tuulivoimalaa. Alueen vieressä kulkee Fingridin 110 kV:n sähkölinja, johon voimalat voisi alustavan suunnitelman mukaan liittää.
Viisi voimalaa sähköistäisi arvion mukaan noin 5000 kotitaloutta, voimalan tehosta riippuen. Ruoveden kunnan saama kiinteistöverotulo voimaloiden elinkaaren aikana olisi arvion mukaan noin 3 miljoonaa euroa.
Keväällä 2022 on tarkoitus esittää hankkeen kaavoituksen aloittamista kunnalle. Kaavoituksessa selvitetään hankkeen vaikutukset.
Ajankohtaista
Tervetuloa tutustumaan tuulivoimaan ja Murskemäen alustaviin hankesuunnitelmiin 27.4. järjestettävään infotapahtumaan Ruoveden Urheilutalolle (Pirkantie 4). Ovet ovat avoinna klo 17-20 ja paikalle voi saapua joustavasti tällä välillä. Tarjolla on pullakahvit ja pientä purtavaa.
----------------------------
Kiitos kaikille tapahtumaan osallistuneille!
Ruoveden kunnahallitus on kokouksessaan 28.3.2022 päättänyt aloittaa Murskemäen tuulivoimahankkeen osayleiskaavoituksen. Kaavakonsulttina toimii Ramboll Finland Oy.
ABO Wind on teettänyt esiselvityksen alueen soveltuvuudesta tuulivoimatuotantoon konsulttiyhtiö Rambollilla. Voit tutustua selvitykseen sivun oikean laidan linkistä.
Sijainti
Klikkaa karttaa nähdäksesi sen suurempana.
Voimalatiedot
| Turbiinien lukumäärä | 5 kpl |
| Turbiinin malli | ei vielä tiedossa |
| Turbiinin teho | 6-10 MW |
| Roottorin halkaisija | n. 200 m |
| Napakorkeus | n. 200 m |
| Kokonaiskorkeus | max. 300 m |
Aikataulu
- 2022 Kaavoitusaloitteen jättäminen kuntaan
- 2022-2023 Kaavoitustyö
Miksi tuulivoimaa?
Energiantuotanto aiheuttaa ison osan Suomen päästöistä. Vastikään julkaistun IPCC:n ilmastoraportin mukaan maapallon tulisi olla täysin päästötön vuonna 2050, jotta pystyisimme välttämään ilmastonmuutoksen raskaimmat seuraukset. Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen vuotuinen keskilämpötila on noussut 1800-luvun puolivälistä lähtien parhaan arvion mukaan noin 2,3 astetta. Lähitulevaisuus on todennäköisesti tärkein ajanjakso ihmiskunnan historiassa toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, jotta voimme säilyttää planeettamme elinkelpoisena tuleville sukupolville. Ensisijainen ratkaisu päästöjen vähentämiseen on uusiutuvien energiamuotojen lisääminen Suomessa ja muualla maailmassa.
Pariisin ilmastosopimuksessa (2015) asetettiin tavoite maapallon keskilämpötilan nousun pitämisessä alle 1,5 asteessa. Tavoitteen saavuttaminen tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että uusiutuvan sähkön kuten aurinko- ja tuulivoiman osuus nousisi yli 80 prosenttiin sähköntuotannosta maailmanlaajuisesti. Tuulivoima on päästötön energiantuotantomuoto ja tuulta on saatavilla rajattomasti. Tuulivoimaa lisäämällä kasvatetaan lisäksi sähköntuotannon omavaraisuutta sekä lisätään korkean teknologian osaamista Suomessa.
Tuulipuiston rakentaminen
Video tuulipuiston rakentamisen eri vaiheista.
Yhteydenotto
Tuulivoima hyödyttää meitä kaikkia ilmastonäkökulmasta: uusiutuvan, päästöttömän energian lisääminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Valtiotasolla tuulivoima lisää energiaomavaraisuutta, mikä vähentää tuontienergian tarvetta ja tuo säästöjä. Paikallisesti tuulivoimasta hyötyvät kunnat, jotka saavat voimaloista kiinteistöverotuloja. Lisääntyneillä verotuloilla voi olla suuri merkitys etenkin muuttotappiokuntien kiristyvän talouden helpottajana. Lisäksi tuulivoima-alueen maanomistajille maksetaan maanvuokraa. Tuulivoimahankkeet työllistävät paikallisia yrityksiä rakentamisvaiheessa ja jonkin verran työntekijöitä myös käyttövaiheessa.
Tuulivoimateknologia on kehittynyt viime vuosina nopeasti. Tuulivoima on tällä hetkellä halvin tapa tuottaa sähköä Suomessa ja uusia hankkeita rakennetaan jo täysin markkinaehtoisesti ilman valtion tukia. Kaikki Suomessa vuonna 2019 rakennetut tuulipuistot toteutettiin markkinaehtoisesti.
Tuulivoimaloiden lähtöäänitasot ovat konehuoneen välittömässä läheisyydessä noin 105–107 dB. Ääni vaimenee voimakkaasti etäisyyden kasvaessa, jolloin äänitaso voimaloiden ympäristössä on paljon tätä matalampi. Tuulivoimapuistot suunnitellaan niin, että tuulivoimaloista lähtevä ääni ei ylitä valtion määrittämää 40 dB ulkomeluarvoa asuin- ja lomarakennusten luona. Noin 40 dB äänitaso vastaa esimerkiksi rauhallisessa kirjastossa vallitsevaa äänimaailmaa. Tuulivoimaloiden ääni mallinnetaan ympäristöministeriön ohjeen (YM ohje 2/2014) mukaan. Tuulivoimaloista lähtevää ääntä voidaan myös mitata niiden käyttöönoton jälkeen.
Tuulipuistojen suunniteltu käyttöikä on 20–25 vuotta. Energian tuotantoa ei ole kannattavaa jatkaa samoilla voimaloilla tätä pidempään johtuen laitteiston kulumisesta ja turbiiniteknologian nopeasta kehittymisestä. Käytön jälkeen voimalat joko puretaan ja alue maisemoidaan, tai vanhat voimalat korvataan uusilla. Turbiinien osia voidaan käyttää uudelleen ja materiaaleja kierrättää.
Voimaloiden purkamisesta vastaa tuulipuiston omistaja. Purkaminen otetaan huomioon jo hankkeen rahoituksen suunnittelussa ja sen turvaamiseksi on käytössä erillinen purkuvakuus, jota kerrytetään tuulipuiston käytön aikana ja jota voidaan viime kädessä käyttää kattamaan purkukustannukset.
Tuulivoimalat vaativat pyöriäkseen riittävän tuulisuuden, noin 3–4 m/s. Mikäli tuulen nopeus ylittää myrskylukemat 20–25 m/s, käytönohjaus pysäyttää voimalan automaattisesti vaurioiden välttämiseksi. Lisäksi voimalat pysäytetään aina huollon ajaksi. Tuulivoimapuistot tuottavat sähköä yli 90 % ajasta.
Koska sähkönkulutuksen ja -tuotannon on oltava joka hetki tasapainossa, saattaa ajoittain olla tarpeen lisätä tai rajoittaa sähköntuotantoa esimerkiksi käynnistämällä tai pysäyttämällä voimalaitoksia. Tuulivoimalan sähköntuotanto on vaihtelevaa ja arviot tulevasta tuotannosta eivät aina osu oikeaan esimerkiksi sääennusteiden epävarmuudesta johtuen. Säätövoiman tarve lisääntyy tulevaisuudessa, kun tuulivoimatuotannon osuus sähköntuotannosta kasvaa. Tuulivoiman osuutta Suomen sähköjärjestelmässä on kuitenkin mahdollista kasvattaa merkittävästi nykyisestä ilman tarvetta säätövoiman lisärakentamiselle.
