Projektit » Lappajärvi
Lappajärven tuulivoimahanke
Lappajärven Iso Saapasnevan alueelle suunnitellaan noin 10 turbiinin tuulipuistoa. Voimaloiden maksimikorkeus lavan kärjestä maahan mitattuna on n. 300 m. Yhden voimalan teho on n. 4–10 MW ja vuosituotanto n. 16 000 MWh /voimala. Koko tuulipuiston vuosittain tuottama sähkö kattaa vuosittain n. 8 200 sähkölämmitteisen omakotitalon energiantarpeen ja säästää hiilidioksidipäästöjä n. 90 000 tonnia vuodessa.
Hankkeessa sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
Ajankohtaista
Haluamme kuulla mielipiteesi hankkeesta.
Yleiskaavaa ja ympäristövaikutusten arviontia koskevat, kirjalliset mielipiteet voi jättää sähköisesti kunta@lappajärvi.fi tai osoitteeseen Lappajärven kunta, Maneesintie 5 A, 62600 Lappajärvi. Mielipiteitä voi jättää 15.3.2019 asti.
Lisätietoa ympäristöhallinnon verkkosivuilta.
Lappajärven tuulivoimahankkeen yleiskaavaa ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskeva yleisötilaisuus järjestetään Lappajärven kunnantalon valtuustosalissa torstaina 21.2.2019 klo 15.00-18.00.
Tilaisuudessa on mahdollisuus tutustua hankkeeseen, sen ympäristövaikutusten arviointiin ja kaavaprosessiin sekä keskustella arvioinnin laatijoiden, kaavasuunnittelijoiden ja ABO Wind Oy:n edustajien kanssa toimijoiden esittelypisteissä. Paikalle voi saapua milloin tahansa klo 15.00-18.00 välillä kiertelemään pisteitä ja kuulemaan hankkeesta lisää. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.
Tervetuloa!
Talvella 2018 hankealueelle pystytettiin noin 140 m korkea tuulimittausmasto. Tuuliolosuhteita tutkitaan noin 1,5 vuoden ajan.
Tältä sivulta voit seurata hankkeen etenemistä ja olla meihin yhteydessä. Muiden hankkeiden infosivuja päivitetään syksyn aikana.
Sijainti
Suunniteltu tuulipuistoalue sijoittuu Lappajärven Iso Saapasnevan alueelle noin 8,5 kilometriä Lappajärven keskustaajamasta koilliseen, Övermarkin kylän ja kuntarajan väliselle alueelle. Sähkönsiirtoa varten tuulivoimalat liitetään alueen lounaispuolella noin 3,5 kilometrin etäisyydellä suunnitelluista voimaloista kulkevaan Etelä-Pohjanmaan Voima Oy: n 110 kV: n voimajohtoon.
Hyvä asuin- ja elinympäristö voidaan turvata YVA- ja tuulivoimakaavoitusmenettelyllä, jonka yhteydessä toteutetaan muun muassa ympäristöselvitykset, maisemaselvitys sekä ääniraportit. Ääniraportteihin sovelletaan Ympäristöministeriön julkaisemia ohjeita tuulivoimamelusta ja tuulivoimarakentamisen suunnittelusta, sekä sosiaali- ja terveysministeriön antamia sisätilan pienitaajuisen melun toimenpiderajoja. Riittävä etäisyys tuulivoimaloiden ja asuntojen/vapaa-ajan asuntojen välillä määritellään tarkoituksenmukaisesti ja tapauskohtaisesti edellä mainittujen selvitysten ja kaavoituksen perusteella, noudattaen lainsäädännön ja ohjeistusten asettamia rajoituksia.
Klikkaa karttaa nähdäksesi sen suurempana.
Voimalatiedot
| Turbiinien lukumäärä | n. 10 kpl |
| Turbiinin malli | ei vielä tiedossa |
| Turbiinin teho | ei vielä tiedossa |
| Roottorin halkaisija | noin 200 m |
| Napakorkeus | noin 200 m |
| Kokonaiskorkeus | 300 m |
Havainnekuvat
Kuvauspaikka: Nykäläntie 127
Kuvauspaikka: Itänurkantie 72
Kuvauspaikka: Kuoppalantie 180
Aikataulu
- 4/2017 Infotilaisuus maanomistajille
- 5/2017 Infotilaisuus maanomistajille
- 11/2017 Infotilaisuus kuntalaisille
- syksy/2018 YVA-ohjelman ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laatiminen
- syksy/2018 Tuulimittausmaston pystyttäminen
- 2019 alkuvuosi YVA-ohjelman nähtävillä olo ja OAS:sta tiedottaminen
- 2019 alkuvuosi Yleisötilaisuus
- 2019 kesä YVA-selostuksen laatiminen Kaavaluonnoksen laatiminen
- 2019 loppuvuosi Yleisötilaisuus
- 2018–2019 Luontoselvityksiä
- 2020 alkuvuosi Kaavaehdotuksen laatiminen
- 2020 loppuvuosi Rakennuslupahakemukset
- 2021 Rakennustyöt
- 2021/2022 Käyttöönotto
Miksi tuulivoimaa?
Energiantuotanto aiheuttaa ison osan Suomen päästöistä. Vastikään julkaistun IPCC:n ilmastoraportin mukaan maapallon tulisi olla täysin päästötön vuonna 2050, jotta pystyisimme välttämään ilmastonmuutoksen raskaimmat seuraukset. Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen vuotuinen keskilämpötila on noussut 1800-luvun puolivälistä lähtien parhaan arvion mukaan noin 2,3 astetta. Lähitulevaisuus on todennäköisesti tärkein ajanjakso ihmiskunnan historiassa toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, jotta voimme säilyttää planeettamme elinkelpoisena tuleville sukupolville. Ensisijainen ratkaisu päästöjen vähentämiseen on uusiutuvien energiamuotojen lisääminen Suomessa ja muualla maailmassa.
Pariisin ilmastosopimuksessa (2015) asetettiin tavoite maapallon keskilämpötilan nousun pitämisessä alle 1,5 asteessa. Tavoitteen saavuttaminen tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että uusiutuvan sähkön kuten aurinko- ja tuulivoiman osuus nousisi yli 80 prosenttiin sähköntuotannosta maailmanlaajuisesti. Tuulivoima on päästötön energiantuotantomuoto ja tuulta on saatavilla rajattomasti. Tuulivoimaa lisäämällä kasvatetaan lisäksi sähköntuotannon omavaraisuutta sekä lisätään korkean teknologian osaamista Suomessa.
Tuulipuiston rakentaminen
Video tuulipuiston rakentamisen eri vaiheista.
Yhteydenotto
Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on meille tärkeää. Tällä lomakkeella voit kysyä lisätietoa, kommentoida suunnitelmia tai vinkata uusista suunnittelualueista. Pyrimme vastaamaan mahdollisimman pian.
Tuulivoima hyödyttää meitä kaikkia ilmastonäkökulmasta: uusiutuvan, päästöttömän energian lisääminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Valtiotasolla tuulivoima lisää energiaomavaraisuutta, mikä vähentää tuontienergian tarvetta ja tuo säästöjä. Paikallisesti tuulivoimasta hyötyvät kunnat, jotka saavat voimaloista kiinteistöverotuloja. Lisääntyneillä verotuloilla voi olla suuri merkitys etenkin muuttotappiokuntien kiristyvän talouden helpottajana. Lisäksi tuulivoima-alueen maanomistajille maksetaan maanvuokraa. Tuulivoimahankkeet työllistävät paikallisia yrityksiä rakentamisvaiheessa ja jonkin verran työntekijöitä myös käyttövaiheessa.
Tuulivoima on tällä hetkellä halvin tapa tuottaa sähköä Suomessa, mutta nykyinen sähkön markkinahinta on niin alhainen, että edes tuulisähköä ei ole vielä laajalti mahdollista rakentaa markkinaehtoisesti. Poikkeuksena tästä ovat erityisen hyvätuulisilla alueille pystytettävät tuulipuistot. Suomessa on jo suunnitteilla ilman tukea toteutettavia tuulipuistohankkeita. Vuodesta 2011 käytössä olleen syöttötariffijärjestelmän lakattua otettiin vuonna 2018 käyttöön uusi tarjouskilpailuun perustuva tukijärjestelmä, jossa tuulivoima kilpailee tuesta muiden uusiutuvan energian tuotantotapojen kanssa. Tukijärjestelmän avulla saadaan nopeutettua ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Ääni ja melu vaimenevat voimakkaasti etäisyyden kasvaessa. Tuulivoimaloiden lähtöäänitasot ovat noin 105–107 dB, mutta melu ei kuulu niin kovana kuin konehuoneen välittömässä läheisyydessä. Tuulivoimapuistot suunnitellaan niin, että tuulivoimaloista lähtevä ääni ei ylitä valtion määrittämää 40 dB ulkomeluarvoa asuin- ja lomarakennusten luona. Noin 40 dB äänitaso vastaa esimerkiksi rauhallisessa kirjastossa vallitsevaa äänimaailmaa. Tuulivoimamelu mallinnetaan ympäristöministeriön ohjeen (YM ohje 2/2014) mukaan. Tuulivoimaloista lähtevää melua voidaan myös mitata käyttöönoton jälkeen.
Tuulipuistojen suunniteltu käyttöikä on 20–25 vuotta. Energian tuotantoa ei ole kannattavaa jatkaa samoilla voimaloilla tätä pidempään johtuen laitteiston kulumisesta ja turbiiniteknologian nopeasta kehittymisestä. Käytön jälkeen voimalat joko puretaan ja alue maisemoidaan, tai vanhat voimalat korvataan uusilla. Turbiinien osia voidaan käyttää uudelleen ja materiaaleja kierrättää.
Voimaloiden purkamisesta vastaa tuulipuiston omistaja. Purkaminen otetaan huomioon jo hankkeen rahoituksen suunnittelussa ja sen turvaamiseksi on käytössä ns. purkuvakuus, jota kerrytetään tuulipuiston käytön aikana ja jota voidaan viime kädessä käyttää kattamaan purkukustannukset.
Tuulivoimalat vaativat pyöriäkseen riittävän tuulisuuden, noin 3–4 m/s. Mikäli tuulen nopeus ylittää myrskylukemat 20–25 m/s, käytönohjaus pysäyttää voimalan automaattisesti vaurioiden välttämiseksi. Lisäksi voimalat pysäytetään aina huollon ajaksi. Tuulivoimapuistot tuottavat sähköä yli 90 % ajasta.
Energiantuottajat arvioivat sähkömarkkinoille kuinka paljon sähköä ne tulevat ajanjaksossa tuottamaan. Jos arvio on väärin, sähköverkon ylläpitäjä tasaa sähkön tarpeen käyttämällä säätövoimaa. Säätövoima voi olla sekä sähköntuotannon ylöspäin säätämistä eli suurempaa tuotantoa (esim. vesivoimalla) tai alaspäin säätämistä, eli tuotannon rajoittamista. Tuulivoimalan sähköntuotanto on epätasaisempaa kuin polttoaineita käyttävien voimaloiden ja arviot tuotannosta eivät aina osu oikeaan esimerkiksi sääennusteista johtuen. Tulevaisuudessa, kun iso osa (esim. yli 25 % koko Suomen tuotannosta) energiasta tuotetaan tuulivoimalla, voi säätövoiman tarve kasvaa. Suomessa on kuitenkin otettu käyttöön paljon hyviä älykkäitä sähkölaitteita ja lämmitystapoja, joita voitaisiin hyödyntää säätövoimana tasaamalla kulutusta.
