Projektit » Pajuperänkangas
Pajuperänkankaan tuulivoimahanke
Haapajärven Pajuperänkankaalle on suunnitteilla 14 voimalan tuulipuisto, jonka yhteisteho olisi voimalamallista riippuen noin 90 MW. Hanketta kehitetään yhteistyössä Infinergies Finland Oy:n kanssa.
Ajankohtaista
Pajuperänkankaalla valmistaudutaan rakennustöiden aloittamiseen ja hankealueella on jo aloitettu puuston poisto voimalapaikoilta. Varsinaiset rakennustyöt on tarkoitus aloittaa tiestön rakentamisella kesällä 2022. Kesän aikana suoritetaan myös maakaapelin asennuksia ja sähköaseman rakennustöitä. Voimaloiden perustukset on suunniteltu rakennettavan syksyllä 2022 ja voimaloiden osien kuljetukset ja voimalapystytys suoritetaan kevät-kesällä 2023. Tuulivoimapuiston arvioidaan valmistuvan ja voimaloiden tuottavan sähköä loppuvuodesta 2023.
Pajuperänkankaan tuulipuiston osayleiskaava hyväksyttiin Haapajärven kaupunginvaltuustossa 4.2.2019.
Sijainti
Hankealue sijaitsee noin 11 km Haapajärven keskustasta lounaaseen.
Klikkaa karttaa nähdäksesi sen suurempana.
Voimalatiedot
Turbiinien lukumäärä | 14 kpl |
Turbiinin malli | Ei vielä tiedossa |
Turbiinin teho | n. 6 MW |
Roottorin halkaisija | 160-180 m |
Napakorkeus | 160-180 m |
Kokonaiskorkeus | max . 250 m |
Havainnekuvat
Kuvauspaikka: Hautakankaantie
Kuvauspaikka: Reisjärventie
Kuvauspaikka: Valkeisjärvi
Aikataulu
- 2016 Maanvuokrasopimukset, sopimukset yksityisteiden käytöstä, luontoselvitykset alkoivat
- 2016/2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointiohjelma
- Syksy 2017 Kaavaluonnos ja ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistuivat, tuulimittaukset alkoivat
- Kevät/kesä 2018 Kaavaehdotus nähtävillä, vaikutusaluesopimukset
- Kevät 2019 Osayleiskaava hyväksytty kaupunginvaltuustossa
- Kesä 2020 Rakennuslupien hakeminen
- 2021 Rakennustöiden suunnittelua
Miksi tuulivoimaa?
Energiantuotanto aiheuttaa ison osan Suomen päästöistä. Vastikään julkaistun IPCC:n ilmastoraportin mukaan maapallon tulisi olla täysin päästötön vuonna 2050, jotta pystyisimme välttämään ilmastonmuutoksen raskaimmat seuraukset. Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen vuotuinen keskilämpötila on noussut 1800-luvun puolivälistä lähtien parhaan arvion mukaan noin 2,3 astetta. Lähitulevaisuus on todennäköisesti tärkein ajanjakso ihmiskunnan historiassa toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, jotta voimme säilyttää planeettamme elinkelpoisena tuleville sukupolville. Ensisijainen ratkaisu päästöjen vähentämiseen on uusiutuvien energiamuotojen lisääminen Suomessa ja muualla maailmassa.
Pariisin ilmastosopimuksessa (2015) asetettiin tavoite maapallon keskilämpötilan nousun pitämisessä alle 1,5 asteessa. Tavoitteen saavuttaminen tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että uusiutuvan sähkön kuten aurinko- ja tuulivoiman osuus nousisi yli 80 prosenttiin sähköntuotannosta maailmanlaajuisesti. Tuulivoima on päästötön energiantuotantomuoto ja tuulta on saatavilla rajattomasti. Tuulivoimaa lisäämällä kasvatetaan lisäksi sähköntuotannon omavaraisuutta sekä lisätään korkean teknologian osaamista Suomessa.
Tuulipuiston rakentaminen
Video tuulipuiston rakentamisen eri vaiheista.
Yhteydenotto
Tuulivoima hyödyttää meitä kaikkia ilmastonäkökulmasta: uusiutuvan, päästöttömän energian lisääminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Valtiotasolla tuulivoima lisää energiaomavaraisuutta, mikä vähentää tuontienergian tarvetta ja tuo säästöjä. Paikallisesti tuulivoimasta hyötyvät kunnat, jotka saavat voimaloista kiinteistöverotuloja. Lisääntyneillä verotuloilla voi olla suuri merkitys etenkin muuttotappiokuntien kiristyvän talouden helpottajana. Lisäksi tuulivoima-alueen maanomistajille maksetaan maanvuokraa. Tuulivoimahankkeet työllistävät paikallisia yrityksiä rakentamisvaiheessa ja jonkin verran työntekijöitä myös käyttövaiheessa.
Tuulivoimateknologia on kehittynyt viime vuosina nopeasti. Tuulivoima on tällä hetkellä halvin tapa tuottaa sähköä Suomessa ja uusia hankkeita rakennetaan jo täysin markkinaehtoisesti ilman valtion tukia. Kaikki Suomessa vuonna 2019 rakennetut tuulipuistot toteutettiin markkinaehtoisesti.
Tuulivoimaloiden lähtöäänitasot ovat konehuoneen välittömässä läheisyydessä noin 105–107 dB. Ääni vaimenee voimakkaasti etäisyyden kasvaessa, jolloin äänitaso voimaloiden ympäristössä on paljon tätä matalampi. Tuulivoimapuistot suunnitellaan niin, että tuulivoimaloista lähtevä ääni ei ylitä valtion määrittämää 40 dB ulkomeluarvoa asuin- ja lomarakennusten luona. Noin 40 dB äänitaso vastaa esimerkiksi rauhallisessa kirjastossa vallitsevaa äänimaailmaa. Tuulivoimaloiden ääni mallinnetaan ympäristöministeriön ohjeen (YM ohje 2/2014) mukaan. Tuulivoimaloista lähtevää ääntä voidaan myös mitata niiden käyttöönoton jälkeen.
Tuulipuistojen suunniteltu käyttöikä on 20–25 vuotta. Energian tuotantoa ei ole kannattavaa jatkaa samoilla voimaloilla tätä pidempään johtuen laitteiston kulumisesta ja turbiiniteknologian nopeasta kehittymisestä. Käytön jälkeen voimalat joko puretaan ja alue maisemoidaan, tai vanhat voimalat korvataan uusilla. Turbiinien osia voidaan käyttää uudelleen ja materiaaleja kierrättää.
Voimaloiden purkamisesta vastaa tuulipuiston omistaja. Purkaminen otetaan huomioon jo hankkeen rahoituksen suunnittelussa ja sen turvaamiseksi on käytössä erillinen purkuvakuus, jota kerrytetään tuulipuiston käytön aikana ja jota voidaan viime kädessä käyttää kattamaan purkukustannukset.
Tuulivoimalat vaativat pyöriäkseen riittävän tuulisuuden, noin 3–4 m/s. Mikäli tuulen nopeus ylittää myrskylukemat 20–25 m/s, käytönohjaus pysäyttää voimalan automaattisesti vaurioiden välttämiseksi. Lisäksi voimalat pysäytetään aina huollon ajaksi. Tuulivoimapuistot tuottavat sähköä yli 90 % ajasta.
Koska sähkönkulutuksen ja -tuotannon on oltava joka hetki tasapainossa, saattaa ajoittain olla tarpeen lisätä tai rajoittaa sähköntuotantoa esimerkiksi käynnistämällä tai pysäyttämällä voimalaitoksia. Tuulivoimalan sähköntuotanto on vaihtelevaa ja arviot tulevasta tuotannosta eivät aina osu oikeaan esimerkiksi sääennusteiden epävarmuudesta johtuen. Säätövoiman tarve lisääntyy tulevaisuudessa, kun tuulivoimatuotannon osuus sähköntuotannosta kasvaa. Tuulivoiman osuutta Suomen sähköjärjestelmässä on kuitenkin mahdollista kasvattaa merkittävästi nykyisestä ilman tarvetta säätövoiman lisärakentamiselle.