Projektit » Kolsa-Juvansuo
Kolsa-Juvansuon tuulivoimahanke
Suunnittelemme tuulivoimapuistoa Mynämäen ja Laitilan kuntien rajalle. Alustava suunnittelualue on kooltaan noin 2000 hehtaaria. Alue sijoittuu Varsinais-Suomen tuulivoimamaakuntakaavassa merkitylle Kolsa-Juvansuon alueelle. Kolsa-Juvansuon etäisyys on Mynämäen keskusta noin 10 km, Laitilan keskustasta noin 14 km ja Vehmaan keskustasta noin 8 km.
Alue on soveltuva tuulivoimantuotannolle, sillä siitä on lyhyt etäisyys 110 kV sähköverkkoon ja tuuliolosuhteiden odotetaan olevan hyvät. Yhden modernin voimalan vuosituotanto on noin 18 000–20 000 MWh.
Aloitimme esiselvitykset 18 voimalalla syksyllä 2018. Kesäkuussa 2020 on tehty kaavoitusaloite Mynämäelle ja Laitilaan yhteensä 12 voimalalla. Hankkeessa tehdään tällä hetkellä kaavoitustyötä ja ympäristövaikutusten arviointia.
Hankealueen läheisiä muita toimintoja ovat virkistysalueena toimiva Kivijärvi, alueelta koilliseen sijoittuva ampumarata ja metsästysmaja ja esimerkiksi alueen läheisyyteen sijoittuva kanalahanke.
Ajankohtaista
Tervetuloa juttelemaan tuulivoimasta ja tutustumaan Kolsa-Juvansuon hankkeeseen ABO Windin pisteelle Laitilan Energiapäivillä 23.4.2022.
Messuilla nähdään!
------------------------------------------
Kiitos kaikille ABO:n messupisteella piipahtaneille ja tuulivoimahankkeeseen tutustuneille!
Aineistot ovat nähtävillä 2.8.-31.8.2021 välisen ajan Mynämäen kunnankirjastossa ja kunnanvirastossa sekä Laitilan pääkirjastossa.
Lisätietoja täällä.
Tuulivoimapuiston kaavoitus ja ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) käynnistetään laatimalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Siinä määritellään mm. hankkeen lähtökohdat, tavoitteet ja eteneminen, sekä miten hankkeeseen voi vaikuttaa. OAS:n on tarkoitus tulla nähtäville kevään tai alkukesän aikana.
Laitilan puolelle hankealuetta on pystytetty 180 m korkea tuulimittausmasto. Alueen tuulisuutta mitataan kahden vuoden ajan. Aiheesta lisää tiedotteessa.
Laitilan kaupunginhallitus (24.8.2020) ja Mynämäen kunnanhallitus (7.9.2020) ovat päättäneet aloittaa tuulivoimapuiston osayleiskaavoituksen Kolsa-Juvansuon alueelle. Kaavoituksen kanssa samanaikaisesti toteutetaan ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA).
ABO Wind Oy on esittänyt tuulivoimapuiston osayleiskaavoitusta Laitilan kaupunginhallitukselle ja Mynämäen kunnanhallitukselle 12.6.2020. Kaavoitusaloitteet ovat menossa käsittelyyn kesälomakauden jälkeen.
Maan vuokraamista hankealueelta tullaan edelleen jatkamaan.
Sijainti
Sijaintikartta
Esiselvitysten pohjalta tehty alustava hankealuerajaus.
Klikkaa karttaa nähdäksesi sen suurempana.
Voimalatiedot
| Turbiinien lukumäärä | 12 kpl |
| Turbiinin malli | ei vielä tiedossa |
| Teho | 5-10 MW |
| Roottorin halkaisija | 200 m |
| Napakorkeus | 200 m |
| Kokonaiskorkeus | max. 300 m |
Havainnekuvat
Esiselvitysvaiheen havainnekuva 18 voimalalla. Kokonaiskorkeus 300m. Kuvauspaikka Kivikyläntie 291.
Aikataulu
9/2018 Ensimmäinen maanomistajatilaisuus
10/2018 Maanomistajavierailu Muntilan tuulipuistoon Lokalahdelle
2018−2019 Esiselvitykset, maanvuokrasopimusneuvottelut maanomistajien kanssa
8/2019 Maanomistajatilaisuus, jossa julkaistiin esiselvitysten tuloksia
2020 Kaavoituksen aloittaminen
2021 OAS, Luontoselvitykset
2022 YVA-selostus julkaistaan
2022 Kaavaluonnos, kaavaehdotus: yleisötilaisuudet
2023 Rakennusluvat
2024 Rahoitus ja rakentaminen
Miksi tuulivoimaa?
Energiantuotanto aiheuttaa ison osan Suomen päästöistä. Vastikään julkaistun IPCC:n ilmastoraportin mukaan maapallon tulisi olla täysin päästötön vuonna 2050, jotta pystyisimme välttämään ilmastonmuutoksen raskaimmat seuraukset. Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen vuotuinen keskilämpötila on noussut 1800-luvun puolivälistä lähtien parhaan arvion mukaan noin 2,3 astetta. Lähitulevaisuus on todennäköisesti tärkein ajanjakso ihmiskunnan historiassa toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, jotta voimme säilyttää planeettamme elinkelpoisena tuleville sukupolville. Ensisijainen ratkaisu päästöjen vähentämiseen on uusiutuvien energiamuotojen lisääminen Suomessa ja muualla maailmassa.
Pariisin ilmastosopimuksessa (2015) asetettiin tavoite maapallon keskilämpötilan nousun pitämisessä alle 1,5 asteessa. Tavoitteen saavuttaminen tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että uusiutuvan sähkön kuten aurinko- ja tuulivoiman osuus nousisi yli 80 prosenttiin sähköntuotannosta maailmanlaajuisesti. Tuulivoima on päästötön energiantuotantomuoto ja tuulta on saatavilla rajattomasti. Tuulivoimaa lisäämällä kasvatetaan lisäksi sähköntuotannon omavaraisuutta sekä lisätään korkean teknologian osaamista Suomessa.
Tuulipuiston rakentaminen
Video tuulipuiston rakentamisen eri vaiheista.
Yhteydenotto
Tuulivoima hyödyttää meitä kaikkia ilmastonäkökulmasta: uusiutuvan, päästöttömän energian lisääminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Valtiotasolla tuulivoima lisää energiaomavaraisuutta, mikä vähentää tuontienergian tarvetta ja tuo säästöjä. Paikallisesti tuulivoimasta hyötyvät kunnat, jotka saavat voimaloista kiinteistöverotuloja. Lisääntyneillä verotuloilla voi olla suuri merkitys etenkin muuttotappiokuntien kiristyvän talouden helpottajana. Lisäksi tuulivoima-alueen maanomistajille maksetaan maanvuokraa. Tuulivoimahankkeet työllistävät paikallisia yrityksiä rakentamisvaiheessa ja jonkin verran työntekijöitä myös käyttövaiheessa.
Tuulivoimateknologia on kehittynyt viime vuosina nopeasti. Tuulivoima on tällä hetkellä halvin tapa tuottaa sähköä Suomessa ja uusia hankkeita rakennetaan jo täysin markkinaehtoisesti ilman valtion tukia. Kaikki Suomessa vuonna 2019 rakennetut tuulipuistot toteutettiin markkinaehtoisesti.
Tuulivoimaloiden lähtöäänitasot ovat konehuoneen välittömässä läheisyydessä noin 105–107 dB. Ääni vaimenee voimakkaasti etäisyyden kasvaessa, jolloin äänitaso voimaloiden ympäristössä on paljon tätä matalampi. Tuulivoimapuistot suunnitellaan niin, että tuulivoimaloista lähtevä ääni ei ylitä valtion määrittämää 40 dB ulkomeluarvoa asuin- ja lomarakennusten luona. Noin 40 dB äänitaso vastaa esimerkiksi rauhallisessa kirjastossa vallitsevaa äänimaailmaa. Tuulivoimaloiden ääni mallinnetaan ympäristöministeriön ohjeen (YM ohje 2/2014) mukaan. Tuulivoimaloista lähtevää ääntä voidaan myös mitata niiden käyttöönoton jälkeen.
Tuulipuistojen suunniteltu käyttöikä on 20–25 vuotta. Energian tuotantoa ei ole kannattavaa jatkaa samoilla voimaloilla tätä pidempään johtuen laitteiston kulumisesta ja turbiiniteknologian nopeasta kehittymisestä. Käytön jälkeen voimalat joko puretaan ja alue maisemoidaan, tai vanhat voimalat korvataan uusilla. Turbiinien osia voidaan käyttää uudelleen ja materiaaleja kierrättää.
Voimaloiden purkamisesta vastaa tuulipuiston omistaja. Purkaminen otetaan huomioon jo hankkeen rahoituksen suunnittelussa ja sen turvaamiseksi on käytössä erillinen purkuvakuus, jota kerrytetään tuulipuiston käytön aikana ja jota voidaan viime kädessä käyttää kattamaan purkukustannukset.
Tuulivoimalat vaativat pyöriäkseen riittävän tuulisuuden, noin 3–4 m/s. Mikäli tuulen nopeus ylittää myrskylukemat 20–25 m/s, käytönohjaus pysäyttää voimalan automaattisesti vaurioiden välttämiseksi. Lisäksi voimalat pysäytetään aina huollon ajaksi. Tuulivoimapuistot tuottavat sähköä yli 90 % ajasta.
Koska sähkönkulutuksen ja -tuotannon on oltava joka hetki tasapainossa, saattaa ajoittain olla tarpeen lisätä tai rajoittaa sähköntuotantoa esimerkiksi käynnistämällä tai pysäyttämällä voimalaitoksia. Tuulivoimalan sähköntuotanto on vaihtelevaa ja arviot tulevasta tuotannosta eivät aina osu oikeaan esimerkiksi sääennusteiden epävarmuudesta johtuen. Säätövoiman tarve lisääntyy tulevaisuudessa, kun tuulivoimatuotannon osuus sähköntuotannosta kasvaa. Tuulivoiman osuutta Suomen sähköjärjestelmässä on kuitenkin mahdollista kasvattaa merkittävästi nykyisestä ilman tarvetta säätövoiman lisärakentamiselle.
