Projektit » Kivikangas
Kivikankaan tuulivoimahanke
ABO Wind Oy suunnittelee Kajaanin Kivikankaan alueelle noin 66 tuulivoimalan tuulivoimalapuistoa. Hankealue sijaitsee noin 20 km Kajaanin keskustasta etelään. Alustavalle suunnittelualueelle sijoittuu Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan tuulivoima-aluevaraus tv-7 (Maaselänkangas). Hankealueen rajaus, voimaloiden sijoittelu ja lopullinen lukumäärä ovat alustavia ja tulevat tarkentumaan suunnitelmien edetessä.
Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus olisi korkeintaan 300 metriä (mitattuna maanpinnasta lavan kärkeen). Yhden tuulivoimalan nimellisteho olisi noin 6-10 megawattia.
Kajaanin kaupungille on jätetty syyskuussa 2019 esitys tuulivoimapuiston osayleiskaavan käynnistämisestä alueelle.
Hankkeessa tullaan soveltamaan YVA-menettelyä. Kaavoituksen ja YVA:n yhteydessä alueesta tehdään kattavasti erilaisia luonto- ja ympäristöselvityksiä. Alustavan suunnitelman mukaiset melu-, välke- ja näkymäaluemallinnukset löytyvät tältä sivulta. YVA:n ja kaavan yhteydessä laaditaan lisäksi vielä erilliset melu-, välke- ja näkymäaluemallinnukset.
Tuulivoiman vaikutuksista
Mikäli alueelle rakennettaisiin esimerkiksi 66 tuulivoimalaa, niiden yhteenlaskettu tuotanto riittäisi kattamaan noin 59 400 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaisen sähkönkulutuksen. Laskelmassa sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus on 20 000 kWh vuodessa ja yhden tuulivoimalan vuotuinen sähköntuotanto on 18 000 MWh.
Hankkeen hiilidioksidisäästöt
Kun tuulivoimalla korvataan kivihiiltä, voidaan säästää 600 kg hiilidioksidia tuotettua megawattituntia kohden. 66 tuulivoimalalla vuosittaiset hiilidioksidisäästöt olisivat 800 000 tonnia.
800 000 tonnia hiilidioksidisäästöjä vastaa…
- …noin 5 miljardia henkilöautolla ajettua kilometriä (157 g CO2/km)
- …noin 78 000 keskivertosuomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä (n. 10,3 t CO2/vuosi)
Ajankohtaista
Kivikankaan hankkeen kaavoitus etenee. Tällä hetkellä valmistellaan kaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS), sekä ympäristövaikutusten arviointisuunnitelmaa (YVA-ohjelma). OAS ja YVA-ohjelma on tarkoitus asettaa nähtäville toukokuussa 2021, jonka yhteydessä järjestetään myös yleisötilaisuus.
Kajaanin kaupunginhallitus on kokouksessaan 17.12.2019 hyväksynyt aloitteen käynnistää Kajaanin Kivikankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaavan laadinta.
Kuulemme mielellämme ajatuksiasi mahdollisen hankkeen suunnitelmista. Voit antaa mielipiteesi ja jättää palautetta karttapohjaisen nettikyselyn kautta 9.4.–10.5.2019. Kyselyn avulla on tarkoitus selvittää yhdessä sidosryhmien kanssa, miltä pohjalta mahdollisen tuulivoimahankkeen yksityiskohtaisempaa suunnittelua voisi käynnistää.
Kyselyn löydät täältä: https://app.maptionnaire.com/fi/6074/
Vastaamisaika on päättynyt. Kiitos palautteestasi!
Tervetuloa infomessuille kuulemaan lisää ja keskustelemaan suunnitelmista. Tilaisuus pidetään keskiviikkona 24.4.2019 Lehtovaaran Erätalossa, osoitteessa Piiralantie 145 A, 87900 Kajaani. Infomessut ovat avoinna klo 16-20 välillä ja paikalle voi saapua joustavasti tällä aikavälillä.
Sijainti
Sijaintikartta
Klikkaa karttaa nähdäksesi sen suurempana.
Melumallinnus
Mallinnus perustuu alustavaan voimaloiden sijoitussuunnitelmaan.
Klikkaa karttaa nähdäksesi sen suurempana.
Välkemallinnus
Välkemallinnus kuvaa voimalan lapojen aiheuttaman varjon vilkunnan alueellista esiintymistä ja kestoa. Eri väriset vyöhykkeet kuvaavat kullekin vyöhykkeelle muodostuvan välkkeen vuotuista kestoa tunneissa. Mallinnus perustuu alustavaan voimaloiden sijoitussuunnitelmaan.
Klikkaa karttaa nähdäksesi sen suurempana.
Näkymäaluemallinnus
Mallinnuksella kuvataan alueita, joilta katsottuna voimalat näkyvät. Eri violetin sävyt kuvaavat maisemassa näkyvien voimaloiden lukumäärää. Mallinnus perustuu alustavaan voimaloiden sijoitussuunnitelmaan.
Klikkaa karttaa nähdäksesi sen suurempana.
Miksi tuulivoimaa?
Energiantuotanto aiheuttaa ison osan Suomen päästöistä. Vastikään julkaistun IPCC:n ilmastoraportin mukaan maapallon tulisi olla täysin päästötön vuonna 2050, jotta pystyisimme välttämään ilmastonmuutoksen raskaimmat seuraukset. Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen vuotuinen keskilämpötila on noussut 1800-luvun puolivälistä lähtien parhaan arvion mukaan noin 2,3 astetta. Lähitulevaisuus on todennäköisesti tärkein ajanjakso ihmiskunnan historiassa toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, jotta voimme säilyttää planeettamme elinkelpoisena tuleville sukupolville. Ensisijainen ratkaisu päästöjen vähentämiseen on uusiutuvien energiamuotojen lisääminen Suomessa ja muualla maailmassa.
Pariisin ilmastosopimuksessa (2015) asetettiin tavoite maapallon keskilämpötilan nousun pitämisessä alle 1,5 asteessa. Tavoitteen saavuttaminen tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että uusiutuvan sähkön kuten aurinko- ja tuulivoiman osuus nousisi yli 80 prosenttiin sähköntuotannosta maailmanlaajuisesti. Tuulivoima on päästötön energiantuotantomuoto ja tuulta on saatavilla rajattomasti. Tuulivoimaa lisäämällä kasvatetaan lisäksi sähköntuotannon omavaraisuutta sekä lisätään korkean teknologian osaamista Suomessa.
Tuulipuiston rakentaminen
Video tuulipuiston rakentamisen eri vaiheista.
Yhteydenotto
Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on meille tärkeää. Alhaalla olevalla lomakkeella voitte kysyä lisätietoa, kommentoida suunnitelmia tai vinkata uusista suunnittelualueista. Pyrimme vastaamaan mahdollisimman pian.
Usein kysyttyä
Tuulivoima hyödyttää meitä kaikkia ilmastonäkökulmasta: uusiutuvan, päästöttömän energian lisääminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Valtiotasolla tuulivoima lisää energiaomavaraisuutta, mikä vähentää tuontienergian tarvetta ja tuo säästöjä. Paikallisesti tuulivoimasta hyötyvät kunnat, jotka saavat voimaloista kiinteistöverotuloja. Lisääntyneillä verotuloilla voi olla suuri merkitys etenkin muuttotappiokuntien kiristyvän talouden helpottajana. Lisäksi tuulivoima-alueen maanomistajille maksetaan maanvuokraa. Tuulivoimahankkeet työllistävät paikallisia yrityksiä rakentamisvaiheessa ja jonkin verran työntekijöitä myös käyttövaiheessa.
Tuulivoimateknologia on kehittynyt viime vuosina nopeasti. Tuulivoima on tällä hetkellä halvin tapa tuottaa sähköä Suomessa ja uusia hankkeita rakennetaan jo täysin markkinaehtoisesti ilman valtion tukia. Kaikki Suomessa vuonna 2019 rakennetut tuulipuistot toteutettiin markkinaehtoisesti.
Tuulivoimaloiden lähtöäänitasot ovat konehuoneen välittömässä läheisyydessä noin 105–107 dB. Ääni vaimenee voimakkaasti etäisyyden kasvaessa, jolloin äänitaso voimaloiden ympäristössä on paljon tätä matalampi. Tuulivoimapuistot suunnitellaan niin, että tuulivoimaloista lähtevä ääni ei ylitä valtion määrittämää 40 dB ulkomeluarvoa asuin- ja lomarakennusten luona. Noin 40 dB äänitaso vastaa esimerkiksi rauhallisessa kirjastossa vallitsevaa äänimaailmaa. Tuulivoimaloiden ääni mallinnetaan ympäristöministeriön ohjeen (YM ohje 2/2014) mukaan. Tuulivoimaloista lähtevää ääntä voidaan myös mitata niiden käyttöönoton jälkeen.
Tuulipuistojen suunniteltu käyttöikä on 20–25 vuotta. Energian tuotantoa ei ole kannattavaa jatkaa samoilla voimaloilla tätä pidempään johtuen laitteiston kulumisesta ja turbiiniteknologian nopeasta kehittymisestä. Käytön jälkeen voimalat joko puretaan ja alue maisemoidaan, tai vanhat voimalat korvataan uusilla. Turbiinien osia voidaan käyttää uudelleen ja materiaaleja kierrättää.
Voimaloiden purkamisesta vastaa tuulipuiston omistaja. Purkaminen otetaan huomioon jo hankkeen rahoituksen suunnittelussa ja sen turvaamiseksi on käytössä erillinen purkuvakuus, jota kerrytetään tuulipuiston käytön aikana ja jota voidaan viime kädessä käyttää kattamaan purkukustannukset.
Tuulivoimalat vaativat pyöriäkseen riittävän tuulisuuden, noin 3–4 m/s. Mikäli tuulen nopeus ylittää myrskylukemat 20–25 m/s, käytönohjaus pysäyttää voimalan automaattisesti vaurioiden välttämiseksi. Lisäksi voimalat pysäytetään aina huollon ajaksi. Tuulivoimapuistot tuottavat sähköä yli 90 % ajasta.
Koska sähkönkulutuksen ja -tuotannon on oltava joka hetki tasapainossa, saattaa ajoittain olla tarpeen lisätä tai rajoittaa sähköntuotantoa esimerkiksi käynnistämällä tai pysäyttämällä voimalaitoksia. Tuulivoimalan sähköntuotanto on vaihtelevaa ja arviot tulevasta tuotannosta eivät aina osu oikeaan esimerkiksi sääennusteiden epävarmuudesta johtuen. Säätövoiman tarve lisääntyy tulevaisuudessa, kun tuulivoimatuotannon osuus sähköntuotannosta kasvaa. Tuulivoiman osuutta Suomen sähköjärjestelmässä on kuitenkin mahdollista kasvattaa merkittävästi nykyisestä ilman tarvetta säätövoiman lisärakentamiselle.
